Oy Interpersona Ab - Kalevankatu 14 C, 2. krs - 00100 Helsinki - interpersona'@'interpersona.fi

Kriisienhallinta ei toimi

Kuukauden kysymys: Kriisienhallinta ei toimi

mats2012Mats Kockberg
Kirjoittaja on INTERPERSONAN toimitusjohtaja
Viime kuukausina on ilmennyt muutamia tapauksia joissa yritysjohto on johtanut harhaan ja vääristellyt asioita. Jokaisessa tapauksessa tavaramerkki on vakavasti vaurioitunut, asiakkaiden luottamus kärsinyt merkittäviä kolhuja ja osakkeenomistajat kirjanneet tappioita voimakkaasti laskevien pörssikurssien johdosta. Harhaanjohtamistapaukset antavat aihetta pohtimiseen ja viime kädessä hallituksen tehtävänä on pitää huolta siitä, että asioita hoidetaan yrityksessä oikein.

Kriisienhallinnan kolmea osa-aluetta tulisikin nyt käsitellä hallitustasolla. Ensinnäkin: Yhä useammalla yrityksellä on hallituksen hyväksymät eettiset periaatteet tai Code-of-conduct-sännöstöt. Näissä asiakirjoissa naulataan yrityksen toimintaa ja arvopohjaa ohjaavia toimintatapoja. Kyseessä voi esimerkiksi olla lakien noudattaminen, rehellisyys, avoimuus, luotettavuus, läpinäkyvyys, työolosuhteet, ympäristö, korruption torjuminen, viranomaiskontaktit, syrjinnän kieltäminen, eturistiriitojen hallinta ja aineettomien oikeuksien suojaaminen. Ohjeet ovat helposti omaksuttavissa ja hyväksyttävissä. Mutta miten näitä hyviä periaatteita sitten käytännössä seurataan? Miten toimiva johto varmistaa, ettei näistä ylevistä periaatteista tule vain kuolleita kirjaimia muiden joukossa ilman mitään käytännön merkitystä? Hallituksen on nyt aika herätä ja vaatia säännöllistä raportointia siitä miten ohjeistukset konkreettisesti näkyvät päivittäisessä toiminnassa ja miten niitä seurataan. Millään säännöstöllä ei voida täysin ehkäistä vääränlaista toimintaa mutta hallituksen on käsi sydämellä kyettävä sanomaan tehneensä parhaansa.

Toinen aspekti koske jo julkisuuteen tulleen kriisin hallintaa. Tuorein skandaali on tässä suhteessa olemattoman asiantuntemuksen malliesimerkki. Median saatua tietoonsa väitteitä huijaamisesta hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja antavat ristiriitaisia kommentteja joita kaiken lisäksi matkan varrella muutetaan. Jokaisen hallituksen tulisi keskustella miten media hoidetaan ikävien asioiden ilmetessä. Kuka kommentoi mitäkin – puheenjohtaja vai toimitusjohtaja? Jollei tästä ole ennakolta sovittu ajetaan helposti karille.

Ja viimeiseksi: kun korkein johto – useimmiten puheenjohtaja tai toimitusjohtaja – avautuu medialle on tästä etukäteen informoitava yrityksen johtoporrasta. Näin voidaan valmistautua mahdolliseen mediakeskusteluun, lisäkysymyksiin tai muuhun johon on hyvä olla perehtynyt. Välillä näkee pöyristyttäviä tapauksia joissa yllämainittua helppoa periaatetta ei ole noudatettu. Kuten kun toimitusjohtajaa saa potkut ja pari päivää tämän jälkeen näkyy ja kommentoi asioita haastattelussa joka on tehty ennen potkuja. Tai kun pörssiyhtiön korkein johtaja perjantaina oli talouslehden ”kansikuvapoikana” ja sunnuntaina erotettiin tehtävästään. Nämäkään tapaukset eivät viesti oikeasta osaamisesta vaikeiden asioiden hallinnassa.

Tuore referenssi

Newsletter